Päätettiin yhtenä päivänä kahden kamun kanssa, että lähdetäämpä vaklaamaan ystäväni siskoa tämän mennessä markettiin ystäviensä kanssa. Lähdettiin tarpomaan kaverin pihasta ystäväni ''oiko reittiä'' kohti markettia. Hänen mukaansa matka olisi lyhyempi jos menisimme sitä kautta. Loppujen lopuksi matka oli tuhat kertaa pitempi mitä kaveri oli väittänyt. Sitten oli se tie juttu. Kun oltiin sitä ''oikopolkua'' jo vähän aikaa jatkettu, tien olisi kuulemma pitänyt alkaa siitä. Ystäväni nimen omaan painotti, että siinä on tie, mutta kun päästiin kohdalle, niin eihän siinä mitään tietä ollut. Moottoritiehän siitä alkoi. Seuraavaksi ystäväni keksi että pääsisimme määränpäähämme jos lähtisimme kävelemään moottoritienviertä pitkin. Olin ehtinyt siinä vaiheessa heille jo kertoa, että kuinka paljon siis heitä rakastinkaan ja, että mitä tapahtuisikaan jos tie ei veisikään sinne minne piti. No kyllähän siinä joku sellainen kaide oli ja polvenkorkuisesti lunta, mutta kyllä niitten autojen ajajien ilmeet oli ihan näkemisen arvoisia.
Sitten kun päästiin marketin luo, vasta päästiinkin asiaan. Ensin me juoksenneltiin ympäri markettia etsiskellen kohdetta. Vähän ajan päästä bongattiin ne karkki osastolta. (Meidän salajuoneen osaa ottanut osoittautuikin vastavakoilijaksi.) Vakoiltiin siinä hetki, etsittiin itsellemme hiihtonaamiot ja piilouduttiin sovituskoppiin. Sitten ne huomasivat meidät. Meidän piti lähteä karkuun, mutta kun kohde osoittautui viekkaaksi piiloutuen syvemmälle osastolle, oli tehtävä pakko saattaa loppuun.
Kyllä, me saatiin heidät nalkkiin ja retki tuotti loppujen lopuksi tulosta, kun porukka lahjoitti paketillisen tuc- keksejä.
Mutusteltiin niitä siinä sitten ajan kuluksi. Olin huomannut, että ninja tehtävän aikana pari tyttöä oli pistänyt merkille meidän toimintamme. He kuljeskelivat ohitsemme ja naureskelivat meille naamat polleina. Sitten kaveri keksi suunnitelman. Seuraavan kerran kun tyypit kulkisivat ohi me hörähdettäisiin kovaan nauruun. No ei se ihan tominut odotetusti. Kun tytöt kulkivat seuraavan kerran ohitsemme, kovaääninen kaverini puhkesi aivan hulluun nauruun, tyypin hohotus tarttui vähitellen meihinkin ja kohta koko porukka nauroi kuorossa. Mutta olihan siinä kyllä tytöillä ihmeteltävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti